Siirry pääsisältöön

Sadonkorjuujuhlat huhtikuussa

Miltä kuulostaa valikoitu kattaus viinejä, akaalaisia pienpanimo-oluita, iisalmelaisia uutuuksia sekä katuruokaa? Näillä eväillä mentiin April Festeillä eli Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa viikonloppuna järjestettyjen Supermessujen ruoka- ja juomaosastolla. Makumatkailun lomassa messuvieraat pääsivät kuuntelemaan asiantuntijapuheenvuoroja, seuraamaan tanssi- ja musiikkiesityksiä sekä näkemään, miten samppanjapullo avataan sapelilla. Viisasten juomat kävi napsimassa kuvia ja jututtamassa yritysten edustajia.

Ruoka-, juoma- ja ohjelmatarjonta houkutteli juhlatilan täyteen väkeä lauantaina. 

”Jos et pidä oluen mausta, et ole maistanut tarpeeksi erilaisia”

Kimmo Kyllönen akaalaiselta Hopping Brewsters -panimolta kertoi puheenvuorossaan messuvieraille suomalaisen olutkulttuurin nopeasta kehityksestä ja kannusti hyppäämään ennakkoluulottomasti oluiden maailmaan. Pienpanimot, laadukkaat tuontioluet ja kotiolutharrastajat ovat nostaneet oluen arvostusta.
”Olut on kova juttu tänä päivänä. Tärkeintä on makujen, ei humalatilan metsästys. Perinteinen mielikuva, jossa oluella vedetään kännit ja ruoan kanssa juodaan viiniä, on aika päivittää,” toteaa Kyllönen.

Kyllönen kehottaa ihmisiä kokeilemaan rohkeasti erilaisia oluita. Tutut ja turvalliset kannattaa jättää kaupan hyllyyn ja ostaa muutama pullo jotain uutta – vaikka kivan etiketin perusteella. Jos jokin niistä miellyttää, voi jatkossa etsiä samantyylisiä oluita.

Hopping Brewstersin myyntimies Kimmo Kyllönen (vas.) esittelee panimon ja nettikaupan tuotteita Miikka Murtoniemen laskiessa lisää olutta.

Hopping Brewsters on vuonna 2014 perustettu panimo. Pian on vuorossa siirtyminen isompiin tuotantotiloihin. Panimon väki pyörittää myös Brewcat-nettikauppaa, joka keskittyy kotioluen raaka-aineisiin ja välineisiin. Myyjä Miikka Murtoniemi pitää mielellään meteliä Speidelin Braumeister-kotipanimojärjestelmästä, joka vähentää olennaisesti panemiseen liittyvää käsi- ja aivotyötä. Aivan ilmainen laitteisto ei kuitenkaan ole, joten onneksi harrastuksen alkuun pääsee halvemmallakin. Kyllösen mukaan 100–300€ alkuinvestoinnilla tekee jo varsin maukkaita oluita, jotka laadussa pääsevät hyvinkin samalle tasolle, kuin kaupoissa myytävät mallasjuomat:
”Panemisen voi aloittaa helposti valmiilla uutteilla tai spray-maltailla, mutta nykyään ihmisillä on matala kynnys kokeilla myös kokonaisia maltaita, sillä reseptejä ja raaka-aineita on hyvin saatavilla. Monille pienpanimoille inspiraatio on tullut juuri kotiolutharrastuksesta. Vedestä, maltaista, humalasta ja hiivasta saa aikaan loputtoman makujen kirjon. Jos et pidä oluen mausta, et ole maistanut tarpeeksi erilaisia.”

Kohtuudella ja säännöllisesti

Olvin ylipanimomestari Pentti Pelttari luennoi puolestaan suomalaisen oluen historiasta, valmistuksesta ja tarjoilusta. Perusasioiden lisäksi hän sivusi myös oluen verotusta, joka Suomessa on erittäin raskasta: kun meillä olutlitrasta kannetaan veroa 1,51 euroa, ovat vastaavat summat Virossa ja Saksassa 34 senttiä ja 9 senttiä.
”Kyllä nykyään olut kannattaa ostaa Virosta, vaikka se olisi pantu Suomessa,” Pelttari toteaa.

Hintaeron luomat kannustimet näkyvät selkeästi tilastoissa. Vuonna 2014 virolainen päivälehti Postimees kertoi TNS Gallupin toteuttamasta tutkimuksesta, jonka mukaan 34 prosenttia Virossa myydystä alkoholista koostuu suomalaisten matkailijoiden ostoksista. Samassa haastattelututkimuksessa kävi ilmi, että noin 40 prosenttia suomalaisista ostaa alkoholia Virosta 1-2 kertaa puolessa vuodessa tai useammin.

Viinaralli jatkunee myös jatkossa, kunnia siitä kuuluu päätöksentekoperinteelle, jossa kymmenen prosentin ongelma nähdään kaikkia suomalaisia vaivaavana kansantautina. Pelttarin mukaan olutta kuuluu käyttää kohtuudella ja säännöllisesti, sitä tulee arvostaa. Suurin osa suomalaisista osaa näin tehdäkin. Päättäjien lisäksi myös kansalaisten on aika katsoa peiliin:
”Ihmiset voisivat äänestää eduskuntaan muitakin, kuin aina niitä samoja sääntelijöitä. Kyllä suomalaista alkoholipolitiikkaa tulisi vapauttaa,” panimoalan konkari ehdottaa.

Olvin asiakkaat ovat IPA:n jälkeen osanneet odottaa tämän kevään uutuustuotetta, American Pale Alea. Pasi Suoniemen (vas.) ja Kristian Sjömanin mukaan APA on otettu vastaan yllättävänkin hyvin. 
Viiniasiantuntija Marko Kovero ja Finland Eventsin tapahtumapäällikkö Hannele Nuotio näyttivät, miten samppanjapullo avataan sapelilla.
  
Temolan viinitila Puumalasta sai tunnustusta Vuoden tilaviini -kisassa. Matti Hytti kävi pokkaamassa sekä pääsarjan että parhaan kuohuviinin palkinnot. Voittajiksi nousivat jälkiruokaviini Niiniviini sekä luomuvadelmista valmistettu kuivahko Maijastiina-kuohuviini.

Tilaviinibaarissa pääsi maistelemaan useiden suomalaisten viinitilojen tuotantoa. Kankean suomalaisen lainsäädännön vuoksi tuliaisia ei voinut kuitenkaan ostaa kotiin asti.

April Festin ruokatarjonnassa keskityttiin street foodiin. Pintxo-annosten lisäksi tarjolla oli myös wokkia sekä saksalaisia makkaroita.
Anne Hyvärinen (vas.), Mirva Mäkinen ja Liisa Färm Tampereen flamencoyhdistyksestä antoivat esimakua heinäkuun lopussa vietettävästä Tampereen Flamencoviikosta.  

Scandinavian Hanks vastasi tapahtuman rock-tarjonnasta.

Pukinsarven tröötöttäjät esittivät kansanmusiikkia ja saksalaisia juomalauluja.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pellolta pulloon osa 3: tisleet

Alkoholijuomien valmistusta taustoittava juttusarja on tullut tiensä päähän, viimeisenä etappina vuorossa tisleet . Jälleen kerran otetaan vauhtia historiasta, tutustutaan aineksiin sekä valmistusprosessiin ja puhutaan kypsytyksen merkityksestä. Lääkkeeksi Toisin kuin olut ja viini, ovat tislatut juomat melko tuore ilmiö. Tislaus on ollut tuttu menetelmä jo viimeistään kaksi tuhatta vuotta sitten, mutta silloin sitä ei ole vielä käytetty juomien jalostamiseen, vaan öljyjen ja liuottimien valmistamiseen. Pari sataa vuotta myöhemmin niin Kreikassa, Kiinassa kuin Egyptissäkin ilmestyi kirjoituksia, jotka voivat viitata viinin ja muiden käyneiden juomien tislaamiseen. Silläkin uhalla, että historioitsijakaverini lynkkaavat minut, esitän seuraavan yleistyksen: kun entinen Rooman valtakunta tunki 400-luvun tienoilla päänsä tuhanneksi vuodeksi pensaikkoon, se jätti antiikin tieteellisen ja filosofisen perinnön joko pölyttymään luostareiden kirjastoihin tai täysin oman onnensa noj

Panokuvia

Mikä onkaan mukavampi tapa viettää ystävänpäivää, kuin kerääntyä äijäporukalla miesluolaan panemaan. Juttu sisältää kuvia amatöörien panopuuhista. Kaikki osallistujat ovat täysi-ikäisiä eikä ketään ole pakotettu mihinkään.  Huhmarinkadun Herrasmiespanimolla vietettiin ystävänpäivää oluen merkeissä. Paikalla olivat panimon vakiomiehitykseen kuuluvat Antti Turtiainen, Teemu Hautala ja allekirjoittanut sekä vierailevana tähtenä Pyry Jylhä-Vuorio. Päivän aikana hiottiin APA-reseptiä pian alkavaa grillauskautta varten ja maisteltiin edellisiä olutsatseja.  Teemu Hautala (vas.), Antti Turtiainen ja Lauri Ronkainen arvioivat elokuussa pantua olutta. HAPA:n (Huhmarinkadun American Pale Ale) tuoksussa korostuvat aprikoosit, kukka-aromit ja trooppiset hedelmät. Uuteen erään päätetään kuitenkin laittaa enemmän katkerohumalaa. Kokonaisuus muistuttaa Stadin Panimon APA:a.  Puhtaus ennen kaikkea. Vaikka vehkeet on puhdistettu huolellisesti edelliskerran jäljiltä, kuuluu pöpöt jynssä

Panoreissuja pitkin Suomea – tamperelainen mimmikolmikko valtaa miehisen alan takaisin naisille

Räväkällä Tytötkin panee! -sloganilla liikkeelle lähtenyt tamperelainen naiskolmikko Brewcats tuo pian markkinoille ensimmäisen oluensa. Laura Weckstömin, Anette Aghazarianin ja Linda Silvosen pyörittämä mustalaispanimo kiertää tekemässä yhteistyötä pienpanimoiden kanssa ja hyödyntää muiden olemassa olevaa laitteistoa omissa projekteissaan. Viisasten juomain haastattelussa Brewcatsit kertovat oluenpanemisen arjesta, tulevaisuudennäkymistä ja tavoitteista. Brewcatsin Laura Weckströmillä (vas.), Anette Aghazarianilla ja Linda Silvosella on edessään kiireinen vuosi: yhteistyöprojekteja pitkin Suomea, pyörähdys ulkomailla ja kauppavahvuisen oluen lanseeraus ennen kesää. Rento panimoala Ryhmän innostus käsityöläisolueen lähti aikanaan liikkeelle Laura Weckströmin ja hänen miehensä, mentalisti Jose Ahosen panoharrastuksesta. Jo tässä vaiheessa oppia käytiin ammentamassa ammattilaisilta, muun muassa Pyynikin käsityöläispanimolta. Kun Ahosella ei oikein enää aika riittänyt, päät