The Helsinki Distilling Company on ollut
toiminnassa alle kaksi vuotta, mutta ehtinyt saada jalansijaa eurooppalaisilla
premiumalkoholimarkkinoilla. Tislaamo on kahminut mitaleita sekä kotimaisissa
että kansainvälisissä kilpailuissa, mikä on luonut kiinnostusta brändiä
kohtaan. Suomalaisen alkoholilainsäädännön koukerot ja etenkin tiukka väkevän
alkoholin markkinointikielto kuitenkin hidastavat maailmanvalloitusta.
Tislaamoyrittäjä Kai Kilpinen esittelee ylpeänä Spirit of the Year 2016 -palkintoa, jonka Helsinki Dry Gin voitti Destille Berlin -käsityötislaamomessuilla. |
Juhannuslapsi
The Helsinki
Distilling Company (HDCO) on kolmen kaveruksen, Kai Kilpisen, Mikko Mykkäsen ja
Séamus Holohanin omistama yritys. Idea syntyi kymmenkunta vuotta sitten
juhannusyönä nuotion ääressä. Miehet ihmettelivät viskilasi kourassa, ettei
Suomessa tislata ruisviskiä, vaikka ruista raahataan Yhdysvaltoihin
viskiteollisuuden käyttöön. Bisnesidea jäi hautumaan vuoteen 2010, jolloin
tislaamon perustamista alettiin toden teolla selvittää. Varsinainen
tislauskokemus rajoittui kokeiluihin korpikuusen alla, joten Mikko Mäkinen
lähti opiskelemaan alaa ensin Tuorlan maatalousoppilaitokseen ja sitten
kisälliksi ympäri Eurooppaa. Kun tislausopinnot edinburghilaisessa Heriot Watt
Universityssa saadaan päätökseen, alkaa talossa olla sellaista osaamista, jota
ei Suomesta helposti löydy.
Mykkäsen opiskellessa Kilpinen ja Holohan valmistautuivat paperisotaan ja alkoivat etsiä yritykselleen paikkaa. Tilat tislaamolle löytyivät Helsingin vanhalta teurastamolta. Kaupunki etsi
omistamaansa kiinteistöön uusia elintarvikealan yrittäjiä ja ideakilpailun
perusteella HDCO sai käyttöönsä entisen lämpökeskuksen. Huonoon kuntoon
päässeessä rakennuksessa on nyt tehty remonttia jo kolme vuotta. Vaikka korjaukset
ovat edelleen kesken, ovat lämpökeskuksen uudet pannut olleet kuumana jo siitä
lähtien, kun leimat lupapapereihin lyötiin elokuussa 2014.
HDCO:n tuontantotilat ovat Teurastamon vanhassa lämpökeskuksessa. Tislauslaitteisto on niin sanottu "combi-tislain", jossa yhdistyvät sekä pannu (vas.) että kolonni (oik.). |
Monipuolinen tuotekattaus
HDCO:n tuotevalikoima
on laajentunut koko ajan. Ydinosaaminen keskittyy rukiin tislaamiseen, mutta
kypsytyksen takia ensimmäisiä viskinä myytäviä eriä päästään maistelemaan vasta vuoden 2017 loppupuolella. Tässä vaiheessa odotukset ovat korkealla,
sillä vuoden verran kypsyneellä viljatisleellä on saavutettu menestystä sekä Saksassa
että Suomessa.
Mausteethan ne viinan tekee? |
Kypsytystä
vaativiin tuotteisiin kuuluu myös kausituote Applejack, joka valmistetaan
suomalaisista omenoista ja kypsytetään pienissä tynnyreissä. Kilpisen mukaan
pienet, aktiiviset tynnyrit antavat jo puolessa vuodessa juomaan hienon värin
sekä vaniljaisuutta ja karamellimaisuutta.
”Ajatuksena
on, että se säilyttää kotimaisen omenan hedelmäisyyden ja raikkauden, kun
kypsytysaika on lyhyt.”
Uudella
tislaamolla täytyy olla myös tuotteita, jotka saadaan nopeasti markkinoille.
Näistä tunnetuin on Helsinki Dry Gin, joka voitti Destille Berlin
-käsityöläistislaamotapahtumassa Spirit of the Year -palkinnon tänä keväänä. Helsinki
Dry Ginistä on kehitetty verigreippilonkero Helsinki Long Drink, joka
valmistetaan yhteistyössä Vakka-Suomen Panimon kanssa. Vuoden alusta HDCO:lta on
tullut Alkon tilausvalikoimaan ainoa suomalainen akvaviitti, Helsingfors
Fiskehamns Akvavit, josta yrittäjä povaa tämän rapukauden hittiä:
”Se on
perinteinen, tanskalaistyylinen akvaviitti, jonka mausteina on kuminaa, tilliä,
fenkolia ja sitruunaa.”
Syvän oranssi verigreippilonkero Helsinki Long Drink saa potkua Helsinki Dry Ginistä. Tuote valmistetaan yhteistyössä Vakka-Suomen Panimon kanssa. |
Käsityötä vai välineurheilua?
Automaatio
tekee tuloaan pientislaamoihin. HDCO:lla on suunniteltu esimerkiksi
automaattipumppujen hankkimista. Kilpinen näkee oikein sijoitellun automaation
edut, vaikka haluaakin säilyttää tislaamon tuotteissa käsityön leiman:
”Tislauksessa
isoin asia ovat nimenomaan (tisleen talteenoton) leikkauspisteet sekä laadun
tarkkailu. On romanttinen ajatus, että viljasäkkejä kannettaisiin ja
nosteltaisiin käsin, niin kuin tällä hetkellä tehdään, mutta kyllä meillä
siihenkin tulee automaattinen syöttölaite. Säästetään vähän selkää.”
Alkoholiteollisuus
on volyymibisnestä, jossa yksikkökustannukset määräytyvät tuotantomäärien
mukaan. Vaikka itse tislaukseen menisi sama aika, isompaa laitteistoa
käyttämällä voidaan harventaa usein toistuvia välivaiheita. Siksi HDCO:lle
ollaan hankkimassa suurempaa tislainta. Viski valmistetaan suomalaisesta
rukiista ja ohrasta. Mäski tehdään itse ja tislataan ”combi-tislaimella”.
Muihin juomiin käytettävä neutraali pohja-alkoholi tulee sen sijaan Altialta.
Jos sitä alettaisiin valmistaa alusta asti itse, ei käsityöläistislaamon
kapasiteetti riittäisi enää viskille.
Itse tislauksen lisäksi myös juoman pakkaus hoidetaan käsityönä. Oletko koskaan liimannut yli tuhatta etikettiä päivässä? |
Vientimarkkinoille
Alkoholibisnes
on Suomessa nouseva ala. Vaikka pienpanimokentällä alkaakin olla jo täyttä,
ennustaa Kilpinen tislemarkkinoiden kasvavan nopeammin, kuin uusia yrityksiä
perustetaan:
”Tislaamopuolella
on Suomessa vielä hyvinkin tilaa muutamille toimijoille. Semmoisille, jotka tekevät laatutuotteita vientiin. Tällä hetkellä tiedän kolme uutta tislaamoprojektia,
joista kaksi on varmasti toteutumassa, mahdollisesti jo tämän vuoden puolella.”
Jo tislaamon
perustamisvaiheessa HDCO:n yrittäjäkolmikolle oli selvää, että Suomi on lopulta
melko pieni markkina-alue laadukkaille käsityötisleille. Kilpailumenestyksen
myötä Eurooppaan on saatu jalka tukevasti oven väliin. Tärkein yksittäinen maa
on Saksa, lisäksi vientiä on Benelux-maihin, Englantiin, Italiaan, Ranskaan ja
Viroon. Seuraavat askeleet ovat Pohjoismaat ja Japani.
Hallitus
liputtaa kovasti suomalaisyritysten kansainvälisen kilpailukyvyn puolesta. Vientimarkkinoilla
alkoholilainsäädäntö ei tislaamoyrittäjän mukaan ainakaan edistä kilpailukykyä.
Vaikka tiukan sääntelyn taustalla onkin halu suojella suomalaisia sielussaan
asuvalta viinapirulta, hankaloittaa nykyinen alkoholipolitiikka myös
ulkomaankauppaa:
”Sen
ilmentymät on sellaisia, että se tuottaa meille vaikeuksia viennissä ja aiheuttaa
vähintäänkin lisäkustannuksia,” Kilpinen harmittelee.
Vientitapahtumat,
messut ja mukanaolo valtion osittain rahoittamassa Food from Finland
-ohjelmassa ovat auttaneet suomalaisia alkoholialan yrityksiä luomaan
kontakteja EU:n ulkopuolelle. Tärkeää on kuitenkin markkinoiden kiinnostus
tuotetta kohtaan eivätkä Alkon monopoli ja tiukat myyntirajoitukset auta tätä
kiinnostusta synnyttämään:
”Alkon
listoille pääseminen on hankala ja pitkä prosessi. Jos tuotteet eivät ole
kunnolla myynnissä kotimarkkinoilla, on hankalaa vakuuttaa vientimarkkinat
tuotteen kiinnostavuudesta. Vientimaissa on vaikea ymmärtää tätä meidän
systeemiä.”
Hankaluuksia
aiheutuu myös alkoholimainonnan rajoituksista. Väkevien alkoholien valmistajat
eivät saa kertoa tuotteistaan mitään omilla verkkosivuillaan suomeksi. Vientiin
keskittyneet, ei-suomenkieliset sivut saa toki perustaa, mutta ensin täytyy
olla olemassa vientiä. Kilpinen pitää tätä kehäpäätelmänä ja toivoo
alkoholilainsäädännön kokonaisuudistuksen järkevöittävän järjestelmää:
”Alkon monopoli tuskin tulee kaatumaan. Olisi kuitenkin
hyvä, jos saataisiin antaa edes tuotetietoja kuluttajille meidän omilta
nettisivuilta, eikä tarvitsisi aina Twitter- ja Facebook-päivityksiä julkaistessa
miettiä tarkkaan, mitä saa sanoa ja näyttää.”
Kommentit
Lähetä kommentti