Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on tammikuu, 2016.

Panoreissuja pitkin Suomea – tamperelainen mimmikolmikko valtaa miehisen alan takaisin naisille

Räväkällä Tytötkin panee! -sloganilla liikkeelle lähtenyt tamperelainen naiskolmikko Brewcats tuo pian markkinoille ensimmäisen oluensa. Laura Weckstömin, Anette Aghazarianin ja Linda Silvosen pyörittämä mustalaispanimo kiertää tekemässä yhteistyötä pienpanimoiden kanssa ja hyödyntää muiden olemassa olevaa laitteistoa omissa projekteissaan. Viisasten juomain haastattelussa Brewcatsit kertovat oluenpanemisen arjesta, tulevaisuudennäkymistä ja tavoitteista. Brewcatsin Laura Weckströmillä (vas.), Anette Aghazarianilla ja Linda Silvosella on edessään kiireinen vuosi: yhteistyöprojekteja pitkin Suomea, pyörähdys ulkomailla ja kauppavahvuisen oluen lanseeraus ennen kesää. Rento panimoala Ryhmän innostus käsityöläisolueen lähti aikanaan liikkeelle Laura Weckströmin ja hänen miehensä, mentalisti Jose Ahosen panoharrastuksesta. Jo tässä vaiheessa oppia käytiin ammentamassa ammattilaisilta, muun muassa Pyynikin käsityöläispanimolta. Kun Ahosella ei oikein enää aika riittänyt, päät

Pellolta pulloon osa 3: tisleet

Alkoholijuomien valmistusta taustoittava juttusarja on tullut tiensä päähän, viimeisenä etappina vuorossa tisleet . Jälleen kerran otetaan vauhtia historiasta, tutustutaan aineksiin sekä valmistusprosessiin ja puhutaan kypsytyksen merkityksestä. Lääkkeeksi Toisin kuin olut ja viini, ovat tislatut juomat melko tuore ilmiö. Tislaus on ollut tuttu menetelmä jo viimeistään kaksi tuhatta vuotta sitten, mutta silloin sitä ei ole vielä käytetty juomien jalostamiseen, vaan öljyjen ja liuottimien valmistamiseen. Pari sataa vuotta myöhemmin niin Kreikassa, Kiinassa kuin Egyptissäkin ilmestyi kirjoituksia, jotka voivat viitata viinin ja muiden käyneiden juomien tislaamiseen. Silläkin uhalla, että historioitsijakaverini lynkkaavat minut, esitän seuraavan yleistyksen: kun entinen Rooman valtakunta tunki 400-luvun tienoilla päänsä tuhanneksi vuodeksi pensaikkoon, se jätti antiikin tieteellisen ja filosofisen perinnön joko pölyttymään luostareiden kirjastoihin tai täysin oman onnensa noj

Pellolta pulloon osa 2: viini

Alkoholijuomien valmistuksen salaisuuksien paljastaminen jatkuu, tällä kertaa vuorossa on viini. Viisasten juomat kurkkaa viinin sukujuuriin, historiaan, levinneisyyteen, viljelyyn ja valmistamiseen. Suku, laji, lajike Kuten Teiskon viinin yrittäjän Titta Sydänheimo-Auerin haastattelussa kävi ilmi, voidaan viiniä valmistaa melkein mistä tahansa hedelmistä ja marjoista, jopa tomaateista. Silti 99,9 prosenttia maailman viineistä tehdään rypäleistä, tarkemmin sanottuna lajista vitis vinifera ­eli aitoviiniköynnös. Se on kotoisin Mustanmeren ja Kaspianmeren väliseltä alueelta. Vinifera ei ole vitis- suvun ainoa rypälelaji, mutta esimerkiksi Pohjois-Amerikassa kasvava vitis labrusca on asiantuntijoiden mukaan niin ” kettumaisen ” makuinen, että se soveltuu rypäleenä laajamittaista viininvalmistusta paremmin hilloihin ja mehuihin. Kasvina se ei suinkaan ole viininviljelyn kannalta turha: viinikirvan rellestäessä 1800-luvun puolivälin Euroopassa ja tuhotessa viniferan puolustu

Pellolta pulloon osa 1: olut

Alkoholijuomista kirjoittaessa käytän usein liian paljon erikoissanastoa. Samalla tulee helposti oletettua, että lukijat tuntevat erilaisten juomien valmistuksen vaiheet ja tuotteiden erot. Näin ei aina ole, mutta Viisasten juomat pelastaa tilanteen. Siksi vuoden 2016 aloittaa Pellolta pulloon -juttusarja, joka kertoo yleisimpien tuoteryhmien historiasta ja valmistuksesta. Täydellisenä esitystä ei voi suinkaan pitää, enemmänkin johdantona ja kiinnostuksen herättäjänä perusteellisempaa tutkiskelua varten.  Pellolta pulloon -sarjan avaa maailman yleisin alkoholijuoma, olut. Vuosittain ohrajuomaa kitataan planeetallamme noin 200 miljardia litraa. Olut on vaikuttanut sivilisaatioiden syntyyn ja sen tarina kietoutuu osaksi koko ihmiskunnan historiaa. Oluen valmistus on taitolaji, joka on kehittynyt perimätiedon ja innovaatioiden avulla. Raaka-aineet, valmistustavat ja vakiintuneet oluttyylit vaikuttavat siihen, mitä meidän tuoppeihimme päätyy. Siksi onkin hyvä hallita muutama perusasia