Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on marraskuu, 2015.

Justiina käy kuumana

Toimitusjohtaja Anssi Pyysing nostaa maljan uudelle tislaamolle. Suomalainen alkoholiteollisuus saa taas uutta puhtia, kun lahtelainen juomavalmistaja Teerenpeli laajentaa viskituotantoaan. Lotilan teollisuusalueelle rakennetun panimon yhteyteen on nyt valmistunut tislaamo, joka mahdollistaa viskitisleen tuotannon nelinkertaistamisen 160 000 litraan vuodessa. Kun skotlantilainen viskiasiantuntija oli lähdössä Suomeen auttamaan Teerenpeliä viskinvalmistuksen alkutaipaleella, olivat kollegat näreissään: "Mitä sinä niille menet viskin salaisuuksia opettamaan?" Asiantuntija vastasi: "Älkää huoliko, eivät ne siellä mitään skottiviskiä tee." Teerenpelin viskejä tosiaan valmistetaan suomalaisella otteella. Avainsanoja ovat innovaatiot, clean-tech, paikallisuus, sekä perinteiden kunnioittaminen. Toimitusjohtaja Anssi Pyysing totesi avajaispuheessaan, että aina ei tarvitse tuottaa high techiä, vaan voi tehdä jotain ihmisjärjellä ymmärrettävää. Vaikka Teerenpelin pan

Pullonkaulat murtuvat

Raholalaisessa teollisuushallissa on pullotuspäivä. Kavereiden olutharrastuksesta yli 15 ihmistä työllistäväksi yritystoiminnaksi kasvanut Pyynikin käsityöläispanimo on saanut hiljattain käyttöönsä Nokian panimon vanhan pullotuskoneen. Uuden laitteiston myötä myös keittokapasiteetti on kymmenkertaistunut. Vuonna 2016 valmistumääräksi kaavaillaan puolta miljoonaa litraa. Pitkään myydyin tuote on ollut "eioo"; nyt suunnitellaan uusien markkinoiden valtausta ja aktiivista osallistumista myös ulkomaisiin oluttapahtumiin.  Pyynikin käsityöläispanimon olutmestari Tuomas Pere esittelee neljän sadan litran mäskäysastiaa. ”Tällä on painettu 100 000 litraa vuodessa!” Laajennuksen myötä valmistus- ja pullotuskapasiteetti on kymmenkertaistunut, mutta eläkkeelle pieni laitteisto ei ole vielä päässyt. Harrastajat, jotka haluavat testata pitkään hiomaansa reseptiä kotikonsteja isommassa mittakaavassa, voivat tulla panemaan olutta yhdessä ammattilaisten kanssa. Pyynikin käsity

Ei enää pissisten juomaa

Tamperelainen gastropub-yrittäjä Sami Lappalainen on puuhaillut laatujuomien kanssa kohta kaksi vuosikymmentä. Siideri on jollain tapaa mukana kaikissa Lappalaisen ja hänen kumppaneidensa ravintoloissa. Vaikka tilastoissa kulutus on laskussa, ravintoloitsijan kokemuksen mukaan laatusiideri menee hyvin kaupaksi. Siiderillä on jopa potentiaalia tulla uudestaan trendiksi – tällä kertaa eri meriiteillä, kuin neljännesvuosisata sitten. Suomessa siiderillä on harmittavan huono maine: 1980- ja 1990-lukujen taitteessa markkinoille tuli makeita ja poreilevia omena- ja päärynäjuomia, joilla ei yrittäjä Sami Lappalaisen mukaan ole juurikaan tekemistä oikean siiderin kanssa. Erityisen hanakasti hän ampuu alas erilaiset maustetut siiderit: ”Suomessa ja Ruotsissa, jotka ovat olleet leikkisiiderin kultamaita, lähdettiin tekemään limuviinoja. Muutamassa vuodessa mentiin ääliölinjalle kaikissa ihmeellisissä makusiirappiversioissa ja siideristä tuli pissisten juoma. Sillä on Suomessa todella huono

Historiantutkija Jenni Lares: "Kaikissa juhlissa piti olla humalassa."

Mitä esi-isämme ja -äitimme joivat? Miten ja miksi alkoholikulttuurimme on muuttunut? Mitä menneiden sukupolvien juomaperinteitä kannamme tietämättämme mukana? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin vastaa Viisasten juomain ensimmäinen haastateltava, historiantutkija Jenni Lares. Hän  tekee Tampereen yliopistolla historian väitöskirjaansa alkoholikulttuurista 1500–1600-lukujen Suomessa. Lareksen akateeminen innostus aiheeseen alkoi jo vaihto-opiskeluaikana Uppsalassa:  "Luin tuolloin B. Ann Tlustyn kirjan Bacchus and Civic Order- The Culture of Drink in Early Modern Germany . Siinä oli tutkittu uuden ajan alun saksalaista juomakulttuuria ja sitä, miten se on näkynyt erityisesti Augsburgin kaupungissa ja mitä muutoksia siellä on tapahtunut. Kirjassa käytetään paljon oikeuslähteitä: niistä käy ilmi, että alkoholi tai humalatila on joskus vahvistanut tuomiota tai toisaalta tarjonnut selityksen rikokselle. Nykyään usein ajatellaan, että humalassa tehdystä rikoksesta saa pienemmän tu

Tervetuloa Viinamäelle!

Suomessa alkoholi on aina ajankohtainen keskustelun aihe, joka jakaa vahvasti mielipiteitä. Alkoholiverotus, ravintoloiden ja myymälöiden aukioloajat, tuotteiden rajaaminen pois tavallisten kauppojen valikoimasta sekä alkoholin matkustajatuonti ovat kysymyksiä, jotka usein saavat päättäjät ja kansalaiset tukkanuottasille. Suomalaisten tuliliemen lipitystä halutaan pitää aisoissa, sillä alkoholi ei ole aivan ongelmatonta tavaraa. Kaikilla korkki ei pysy kiinni ja jatkuva pämppääminen aiheuttaa ongelmia sekä itselle että ympäristölle. Vaikka alkoholin suurkuluttajat eivät muodostakaan kovin suurta osaa väestöstä, he juovat huomattavan osan maassamme myydystä viinasta. Se taas nostaa keskikulutusta, joka  THL:n raportin  mukaan on eurooppalaisessa vertailussa ylempää keskitasoa. Suurin osa ihmisistä kuitenkin osaa juoda alkoholia fiksusti. Sitä nautitaan sosiaalisissa tilanteissa, joissa kohtuullinen määrä viiniä, olutta tai muita juomia korostaa tilaisuuden juhlavuutta, tukee tarjottava