Siirry pääsisältöön

Panoreissuja pitkin Suomea – tamperelainen mimmikolmikko valtaa miehisen alan takaisin naisille

Räväkällä Tytötkin panee! -sloganilla liikkeelle lähtenyt tamperelainen naiskolmikko Brewcats tuo pian markkinoille ensimmäisen oluensa. Laura Weckstömin, Anette Aghazarianin ja Linda Silvosen pyörittämä mustalaispanimo kiertää tekemässä yhteistyötä pienpanimoiden kanssa ja hyödyntää muiden olemassa olevaa laitteistoa omissa projekteissaan. Viisasten juomain haastattelussa Brewcatsit kertovat oluenpanemisen arjesta, tulevaisuudennäkymistä ja tavoitteista.

Brewcatsin Laura Weckströmillä (vas.), Anette Aghazarianilla ja Linda Silvosella on edessään kiireinen vuosi: yhteistyöprojekteja pitkin Suomea, pyörähdys ulkomailla ja kauppavahvuisen oluen lanseeraus ennen kesää.

Rento panimoala

Ryhmän innostus käsityöläisolueen lähti aikanaan liikkeelle Laura Weckströmin ja hänen miehensä, mentalisti Jose Ahosen panoharrastuksesta. Jo tässä vaiheessa oppia käytiin ammentamassa ammattilaisilta, muun muassa Pyynikin käsityöläispanimolta. Kun Ahosella ei oikein enää aika riittänyt, päätti Weckström ottaa puuhiin mukaan kaverinsa Anette Aghazarianin ja Linda Silvosen.

Olut vei mennessään ja Wecströmistä tuli ammatinvaihtaja. Paremmin ei hänen mukaansa olisi voinut valita:
”Alalla on tosi rentoa ja huumorintajuista porukkaa. Ei ole mitään ongelmaa ollut, kukaan ei ole ottanut meitä mitenkään vihamielisesti vastaan. Kaikki on ollut tosi positiivisia, ne ehkä näkee sen, että tästä hyötyy koko ala, kun saadaan näkyvyyttä.”

Kiertolaiset

Brewcats on osa mustalaispanimo Sideshow Breweryn toimintaa. Mustalaispanimolla viitataan eri panimoissa kiertävään oluenpanotapaan. Toisaalta toimintaa voidaan kutsua myös käkipanimoksi:
”Käethän käy munimassa toisten pesiin ja jättää ne sinne hoitoon,” Weckström nauraa.

Vuoden 2015 loppupuolella alkanut Brewcatsin panimoprojekti on lähtenyt käyntiin vauhdikkaasti ja kohta päästään maistelemaan tuotoksia. Ensimmäisenä on vuorossa Hopping Brewstersin kanssa pantu India Red Ale, joka saapuu valikoitujen ravintoloiden hanoihin 19.–20. helmikuuta. Ensimmäinen olut ennakkotilattiin loppuun nopeasti, vaikka alun perin kaavailtu 300 litran erä kymmenkertaistuikin kovan kysynnän vuoksi. Ensimmäisen vuoden tavoitteena on rouheat 100 000 litraa valmista olutta.

Kevään aikana seuraa yhteistyöprojekteja Hiisi-panimon, Sonnisaaren panimon ja Sori Brewingin kanssa. Kesäksi on suunnitelmissa kauppavahvuinen olut, jonka yksityiskohdat ovat vielä tässä vaiheessa salaisuus. Tyttöjen mukaan se tulee kuitenkin olemaan TV:stä tuttu.

Tulevaisuudessa on tarkoitus lähteä maailmalle haistelemaan oluttrendejä ja tehdä yhteistyötä ulkomaisten panimoiden kanssa. Ensimmäinen kumppani Suomen ulkopuolella on Tallinnassa paneva Sori Brewing. Haaveissa on myös panoreissu Skotlantiin:
”Kyllä me haluttais Brewdogille mennä. Olisihan se aika reteetä: Brewcats ja Brewdog!” hehkuttaa Weckström.

Koolla on väliä

Brewcatsin oluet lähtevät idean makustelusta ja nimen kehittelystä. Vasta sen ympärille aletaan rakentaa reseptiä. Porukassa on monenlaisia olutmakuja, viehtymykset vaihtelevat tummista maltaista trooppisiin humalalajikkeisiin. Viimeaikoina testikeittiössä on porissut muun muassa inkiväärillä ja Mandarina Bavaria -humalalla maustettua olutta. Wekcström odottaa mielenkiintoista lopputulosta: ”Ainakin se tuoksuu tosi jännältä, kävin tänään vähän nuuskuttelemassa.”

Jo harrastuksen alkuvaiheissa on investoitu kovan luokan panovehkeisiin. Reseptejä on hiottu 50 litran Braumeisterillä, jonka käyttäminen vähentää huomattavasti käsityön määrää. Siirtyminen kotilaitteistoista useiden satojen litrojen kattiloiden äärelle on ollut tuntuva muutos, vaikka perusperiaate on sama. Kolmikon mukaan isoin ero on työn fyysisyys:
”Onhan se tosi paljon raskaampaa, kun se säilyy käsityönä. Me ollaan hentoisia tyttöjä, ollaan mietitty, että paree varmaan ruveta käymään salilla vähän enemmän.”

Tulevaisuudessa Brewcats haluaa kunnioittaa Linda Silvosen lammilaisia sukujuuria ja kokeilla myös sahdin valmistusta. Silvonen kertoo, että lapsuudessa sahdin tekeminen isän kanssa on osoittautunut hyödylliseksi harrastukseksi ja oppeja on pystynyt soveltamaan myös mustalaispanimossa:
”Siinähän homma on periaatteessa ihan sama, mutta tuotteesta vain tulee vähän eri.”

Tyttöjen panemaa olutta

Vaikka Suomessa eletään muutenkin pienpanimoalan nousukautta, on kysyntä Brewcatsin tuotteille ollut yllättävän kova. Wecström, Aghazarian ja Silvonen näkevät naispanimon miesvaltaisella alalla hyväntahtoisena takaisinvaltauksena: ”Ovathan naiset aina panneet olutta, se on ollut pääasiassa mimmien hommaa alusta asti. Sitten miehet valtasivat alan ja ehkä me nyt sitten vallataan sitä takaisin. Panimoillahan on tosi paljon naisia töissä, mutta ne eivät ole vielä lähteneet vetämään tällaista ryhmää.”

Alan yrityksille yhteistyö kiertävän naispanimon kanssa tuo arvokasta näkyvyyttä. Molemmat osapuolet saavat toisiltaan apua markkinointiin. Lisäksi kaikilla on tilaisuus oppia jotain uutta myös oluen maailmasta, sillä eri panimoilla on omat tapansa panna.
”Meidän kanssa on kiva tehdä töitä. Mimmipanimon vahvuutena on tarkkuus ja tehokkuus: ei jäädä turisemaan, vaan aletaan heti hommiin!” mainostaa Weckström.

Mimmipanimon perustajat uhkaavat vallata miesten pyörittämän panimoalan takaisin naisille.

Brewcatsit eivät ole ainoita naisia, joita oluthommat kiinnostavat. Heidän sosiaalisessa mediassa mainostamalleen kotipanokurssille oli heti jonossa yli sata halukasta. Nopeimpien ilmoittautuneiden kanssa on tarkoitus vetää testikurssi lähiaikoina; vuoden mittaan aiotaan perehdyttää kaikki halukkaat oluen saloihin. Kiinnostus yllätti Brewcatsit positiivisesti:
”Muutkin tytöt haluaa näköjään oppia panemaan.”


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pellolta pulloon osa 3: tisleet

Alkoholijuomien valmistusta taustoittava juttusarja on tullut tiensä päähän, viimeisenä etappina vuorossa tisleet . Jälleen kerran otetaan vauhtia historiasta, tutustutaan aineksiin sekä valmistusprosessiin ja puhutaan kypsytyksen merkityksestä. Lääkkeeksi Toisin kuin olut ja viini, ovat tislatut juomat melko tuore ilmiö. Tislaus on ollut tuttu menetelmä jo viimeistään kaksi tuhatta vuotta sitten, mutta silloin sitä ei ole vielä käytetty juomien jalostamiseen, vaan öljyjen ja liuottimien valmistamiseen. Pari sataa vuotta myöhemmin niin Kreikassa, Kiinassa kuin Egyptissäkin ilmestyi kirjoituksia, jotka voivat viitata viinin ja muiden käyneiden juomien tislaamiseen. Silläkin uhalla, että historioitsijakaverini lynkkaavat minut, esitän seuraavan yleistyksen: kun entinen Rooman valtakunta tunki 400-luvun tienoilla päänsä tuhanneksi vuodeksi pensaikkoon, se jätti antiikin tieteellisen ja filosofisen perinnön joko pölyttymään luostareiden kirjastoihin tai täysin oman onnensa noj

Panokuvia

Mikä onkaan mukavampi tapa viettää ystävänpäivää, kuin kerääntyä äijäporukalla miesluolaan panemaan. Juttu sisältää kuvia amatöörien panopuuhista. Kaikki osallistujat ovat täysi-ikäisiä eikä ketään ole pakotettu mihinkään.  Huhmarinkadun Herrasmiespanimolla vietettiin ystävänpäivää oluen merkeissä. Paikalla olivat panimon vakiomiehitykseen kuuluvat Antti Turtiainen, Teemu Hautala ja allekirjoittanut sekä vierailevana tähtenä Pyry Jylhä-Vuorio. Päivän aikana hiottiin APA-reseptiä pian alkavaa grillauskautta varten ja maisteltiin edellisiä olutsatseja.  Teemu Hautala (vas.), Antti Turtiainen ja Lauri Ronkainen arvioivat elokuussa pantua olutta. HAPA:n (Huhmarinkadun American Pale Ale) tuoksussa korostuvat aprikoosit, kukka-aromit ja trooppiset hedelmät. Uuteen erään päätetään kuitenkin laittaa enemmän katkerohumalaa. Kokonaisuus muistuttaa Stadin Panimon APA:a.  Puhtaus ennen kaikkea. Vaikka vehkeet on puhdistettu huolellisesti edelliskerran jäljiltä, kuuluu pöpöt jynssä