Siirry pääsisältöön

Justiina käy kuumana

Toimitusjohtaja Anssi Pyysing nostaa maljan uudelle tislaamolle.
Suomalainen alkoholiteollisuus saa taas uutta puhtia, kun lahtelainen juomavalmistaja Teerenpeli laajentaa viskituotantoaan. Lotilan teollisuusalueelle rakennetun panimon yhteyteen on nyt valmistunut tislaamo, joka mahdollistaa viskitisleen tuotannon nelinkertaistamisen 160 000 litraan vuodessa.

Kun skotlantilainen viskiasiantuntija oli lähdössä Suomeen auttamaan Teerenpeliä viskinvalmistuksen alkutaipaleella, olivat kollegat näreissään: "Mitä sinä niille menet viskin salaisuuksia opettamaan?" Asiantuntija vastasi: "Älkää huoliko, eivät ne siellä mitään skottiviskiä tee."

Teerenpelin viskejä tosiaan valmistetaan suomalaisella otteella. Avainsanoja ovat innovaatiot, clean-tech, paikallisuus, sekä perinteiden kunnioittaminen. Toimitusjohtaja Anssi Pyysing totesi avajaispuheessaan, että aina ei tarvitse tuottaa high techiä, vaan voi tehdä jotain ihmisjärjellä ymmärrettävää. Vaikka Teerenpelin panimossa ja tislaamossa käytetäänkin huipputeknologiaa, on se enemmänkin väline kuin itseisarvo.

Synergiaa ja energiaa

Aloitetaan innovaatioista ja teknologiasta. Tietokoneohjattu tuotantolinjasto osaa aloittaa vierteen valmistuksen ajastetusti jo ennen kuin työntekijä tulee panimolle. Teerenpeli käyttää alkupäätä sekä oluen että viskin valmistukseen. Yhteinen tuotantolinja on maailmalla harvinainen, mutta Teerenpelissä ratkaisu on osoittautunut toimivaksi. Tuotannossa käytetyt maltaat ja humalat menevät toistaiseksi biojätteeseen. Panimomestari Bill Brinkmannin mielestä tämä on harmillista, mutta toiveissa olisi sertifikaatti, joka mahdollistaisi juomateollisuuden sivutuotteen käyttämisen rehuna. "Mukavampi tätä olisi lehmille syöttää."

Kaikki energia tulee panimon omasta pellettivoimalaitoksesta. Olut- ja viskivierre lämmitetään kovan paineen avulla ylikuumennetulla vedellä, ei vesihöyryllä. Lämmitykseen käytettyä vettä ja jäähdytyksessä vapautunutta lämpöenergiaa otetaan talteen ja käytetään uudestaan esimerkiksi tislaamossa rankin esikuumentamiseen ennen varsinaista tislausta. Taloudellisuutta on mietitty viskin kypsytyksessäkin: bourbon-, madeira-, moskatel- ja sherrytynnyreihin pakattu viski saa tekeytyä panimon pihaan parkkeeratuissa merikonteissa seitsemästä kymmeneen vuotta. Toimitusjohtaja Pyysingin mukaan Suomen vaihteleva ilmasto antaa viskiin syvyyttä ja merikontti tasaa lämpötilanvaihteluita. Inspiraatiota on haettu Skotlannista ja Ranskasta, joissa konttikypsytys on havaittu toimivaksi ratkaisuksi. Ratkaisu on myös paloturvallinen.
Tislaaja Jussi Oinas (vas.) ja panimomestari Bill Brinkmann esittelevät tuotannon alkupäätä. 700 kg mallassäkki auttaa pian jalostamaan Salpausselän pohjavedestä vientituotetta.

Perinteisesti läheltä

Justiina (takana) ja kaksoset
Myös paikallisuus tulee Teerenpelin tuotannossa hyvin esiin. Suurin osa raaka-aineena käytetystä ohramaltaasta tulee pohjoismaiden suurimmalta mallasvalmistajalta, lahtelaiselta Viking Maltilta, vesi on Salpausselän pohjavettä ja viskimaltaiden savustuksessa käytetty turve tulee Vierumäeltä. Oman voimalaitoksen käyttämät pelletit puolestaan tuodaan Heinolasta.

Perinteiden kunnioittaminen näkyy tislausmenetelmän valinnassa ja lopullisissa tuotteissa. Tislaaja Jussi Oinas kertoo, Teerenpeli on ainoa suomalainen tislaamo, joka käyttää viskinvalmistuksessa perinteistä pannutislausta kolonnin sijaan. Vaikka kapasiteettiä on uudessa tislaamossa kasvatettu, on vain rankkipannun eli tislauksen ensimmäiseen vaiheeseen käytetyn keittimen koko kasvanut. Justiinaksi nimetystä pyöreämuotoisesta rankkipannusta tisle etenee kahteen varsinaiseen tislauspannuun, jotka ovat samanlaisia kuin alkuperäinen pannu Taivaanrannan ravintolan alakerrassa. Tislausastian muoto ja koko vaikuttaa lopputuotteeseen, joten kahden identtisen pannun avulla voidaan säilyttää Teerenpelin viskien ominaismaku.

Partavesitesti

Nykyisin tarjolla olevat viskit on tislattu Taivaanrannan ravintolan alakerrassa, joka on myös Teerenpelin vierailukeskus. Vaikka laadukkaan perustuotteen valmistus siirtyy uusiin tiloihin panimon yhteyteen, ei vanha laitteisto jää pölyttymään. Keskustassa voidaan nyt keskittyä tuotekehitykseen ja esimerkiksi luomutisleisiin.

Millaista tavaraa uudesta pannusta sitten tulee? Tislaaja antaa bloggarin testata. Vaikka kypsyttämätön spirit on vahvaa ja siinä on pientä grappamaista pontikkaisuutta, on se silti pehmeää ja aavistuksen savuista. Grappan kanssa sillä ei olekaan mitään tekemistä, sillä italialaiset tislaavat paloviinansa viininperskeistä, eivät maltaasta. Oinas kehottaa tekemään "partavesitestin" ja lämmittämään viinapisaraa käsien välissä hieromalla. Hetken päästä kämmenet ovat aavistuksen öljyiset ja nenään nousee savun tuoksu. Tämä lupaa hyvää!

Odotusta

Tällä hetkellä Teerenpelin tislaamolla on neljä tuotetta: maderiatynnyrissä kypsytetty Karhi, moscateltynnyrissä viimeistelty Rasi, sherrytynnyrissä kypsytetty Kaski sekä tänä syksynä lanseerattu 10-vuotias Single Malt, jota on kypsytelty sekä bourbon- että sherrytynnyreissä. Teerenpelin omien ravintoloiden lisäksi Kaskia ja kymmenvuotiasta saa Alkosta, Rasia Tallinkin tax free -myymälöistä ja Karhia Helsinki-Vantaan lentoasemalta.

Teerenpeli oli mukana Lontoon Whisky Show'ssa alkusyksyllä ja vastaanotto oli todella hyvä. Kyselyitä Suomi-viskeille on tullut eri puolilta maailmaa, mutta toistaiseksi on voitu toimittaa vain pieneriä. Uusi tislaamo tarjoaa lääkkeen, tosin hitaasti. Koska kypsytys kestää 7-10 vuotta, päästään nuorintakin uusilla laitteilla valmistettua viskiä pullottamaan aikaisintaan vuonna 2022. Sitä odotellessa hierotaan kämmeniä.


Teerenpeli numeroina
Perustettu
1995
Panimo Lotilaan
2009
Liikevaihto
yli 10 miljoona euroa
Työllistää
yli 70 ihmistä
Ravintoloita
9
Vientiä
8 maahan
Tuotteita
25: 16 olutta, 6 siideriä ja 4 viskiä


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pellolta pulloon osa 3: tisleet

Alkoholijuomien valmistusta taustoittava juttusarja on tullut tiensä päähän, viimeisenä etappina vuorossa tisleet . Jälleen kerran otetaan vauhtia historiasta, tutustutaan aineksiin sekä valmistusprosessiin ja puhutaan kypsytyksen merkityksestä. Lääkkeeksi Toisin kuin olut ja viini, ovat tislatut juomat melko tuore ilmiö. Tislaus on ollut tuttu menetelmä jo viimeistään kaksi tuhatta vuotta sitten, mutta silloin sitä ei ole vielä käytetty juomien jalostamiseen, vaan öljyjen ja liuottimien valmistamiseen. Pari sataa vuotta myöhemmin niin Kreikassa, Kiinassa kuin Egyptissäkin ilmestyi kirjoituksia, jotka voivat viitata viinin ja muiden käyneiden juomien tislaamiseen. Silläkin uhalla, että historioitsijakaverini lynkkaavat minut, esitän seuraavan yleistyksen: kun entinen Rooman valtakunta tunki 400-luvun tienoilla päänsä tuhanneksi vuodeksi pensaikkoon, se jätti antiikin tieteellisen ja filosofisen perinnön joko pölyttymään luostareiden kirjastoihin tai täysin oman onnensa noj

Panoreissuja pitkin Suomea – tamperelainen mimmikolmikko valtaa miehisen alan takaisin naisille

Räväkällä Tytötkin panee! -sloganilla liikkeelle lähtenyt tamperelainen naiskolmikko Brewcats tuo pian markkinoille ensimmäisen oluensa. Laura Weckstömin, Anette Aghazarianin ja Linda Silvosen pyörittämä mustalaispanimo kiertää tekemässä yhteistyötä pienpanimoiden kanssa ja hyödyntää muiden olemassa olevaa laitteistoa omissa projekteissaan. Viisasten juomain haastattelussa Brewcatsit kertovat oluenpanemisen arjesta, tulevaisuudennäkymistä ja tavoitteista. Brewcatsin Laura Weckströmillä (vas.), Anette Aghazarianilla ja Linda Silvosella on edessään kiireinen vuosi: yhteistyöprojekteja pitkin Suomea, pyörähdys ulkomailla ja kauppavahvuisen oluen lanseeraus ennen kesää. Rento panimoala Ryhmän innostus käsityöläisolueen lähti aikanaan liikkeelle Laura Weckströmin ja hänen miehensä, mentalisti Jose Ahosen panoharrastuksesta. Jo tässä vaiheessa oppia käytiin ammentamassa ammattilaisilta, muun muassa Pyynikin käsityöläispanimolta. Kun Ahosella ei oikein enää aika riittänyt, päät

Panokuvia

Mikä onkaan mukavampi tapa viettää ystävänpäivää, kuin kerääntyä äijäporukalla miesluolaan panemaan. Juttu sisältää kuvia amatöörien panopuuhista. Kaikki osallistujat ovat täysi-ikäisiä eikä ketään ole pakotettu mihinkään.  Huhmarinkadun Herrasmiespanimolla vietettiin ystävänpäivää oluen merkeissä. Paikalla olivat panimon vakiomiehitykseen kuuluvat Antti Turtiainen, Teemu Hautala ja allekirjoittanut sekä vierailevana tähtenä Pyry Jylhä-Vuorio. Päivän aikana hiottiin APA-reseptiä pian alkavaa grillauskautta varten ja maisteltiin edellisiä olutsatseja.  Teemu Hautala (vas.), Antti Turtiainen ja Lauri Ronkainen arvioivat elokuussa pantua olutta. HAPA:n (Huhmarinkadun American Pale Ale) tuoksussa korostuvat aprikoosit, kukka-aromit ja trooppiset hedelmät. Uuteen erään päätetään kuitenkin laittaa enemmän katkerohumalaa. Kokonaisuus muistuttaa Stadin Panimon APA:a.  Puhtaus ennen kaikkea. Vaikka vehkeet on puhdistettu huolellisesti edelliskerran jäljiltä, kuuluu pöpöt jynssä