Suomessa alkoholi on aina ajankohtainen keskustelun aihe,
joka jakaa vahvasti mielipiteitä. Alkoholiverotus, ravintoloiden ja myymälöiden aukioloajat, tuotteiden rajaaminen pois tavallisten kauppojen valikoimasta sekä
alkoholin matkustajatuonti ovat kysymyksiä, jotka usein saavat päättäjät ja
kansalaiset tukkanuottasille. Suomalaisten tuliliemen lipitystä halutaan pitää
aisoissa, sillä alkoholi ei ole aivan ongelmatonta tavaraa. Kaikilla korkki ei
pysy kiinni ja jatkuva pämppääminen aiheuttaa ongelmia sekä itselle että
ympäristölle. Vaikka alkoholin suurkuluttajat eivät muodostakaan kovin suurta osaa väestöstä, he juovat huomattavan osan maassamme myydystä viinasta. Se taas nostaa
keskikulutusta, joka THL:n raportin mukaan on eurooppalaisessa vertailussa
ylempää keskitasoa. Suurin osa ihmisistä kuitenkin osaa juoda alkoholia fiksusti. Sitä nautitaan sosiaalisissa tilanteissa, joissa kohtuullinen määrä viiniä,
olutta tai muita juomia korostaa tilaisuuden juhlavuutta, tukee tarjottavan
ruoan makua tai toimii sosiaalisena liukasteena jäykän ja pidättyväisen
heimomme keskinäisissä kohtaamisissa.
Alkoholikulttuurimme on keskellä suurta muutosta. Yksi huomattava esimerkki siitä on, miten suomalaisten suhtautuminen olueen on kehittynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana. Valveutunut kuluttaja ei enää mene pubin tiskille ja tilaa vain isoa kolmosta. Ei tarvitse olla snobi tai hipsteri kysyäkseen baarimikolta vaihtuvista hanatuotteista ja muista erikoisuuksista tai palauttaakseen pahan makuisen tuopin. Tämän ovat huomanneet myös ravintoloitsijat, sillä usein valinnanvaraa löytyy vähintään pullo-oluissa, vaikka anniskelupaikkaa ei olisikaan brändätty olutravintolaksi. Sama muutos on rantautunut myös vähittäiskaupan puolelle, jossa olutvalikoima on kasvanut huikeasti.
Käsityöläisoluet, erikoisoluet ja kotimaiset
premium-alkoholit ovat osa kasvavaa trendiä. Ihmisten
kiinnostus hyvän ruoan ja juoman yhdistämiseen näkyy myös siinä, että yhä
useammin lehtien reseptien yhteyteen on painettu myös kokonaisuutta tukeva
viini- tai olutvinkki. Samalla suomalaiset ostavat viini- ja olutaiheisia
kirjoja aikaisempaa enemmän ja osallistuvat maistelutilaisuuksiin.
Viime jouluna Valtteri Suorsan Olutopas 2015 löysi tiensä monen kuusen alle |
Kulutuksen muutoksen ohella myös tuotanto ja vienti ovat myllerryksessä. Kyrö Distilleryn voitettua Wine and Spirits -kilpailun Gin & Tonic -sarjan on suomalaisten premium-alkoholien kysyntä maailmalla noussut. Kyrö Distilleryn markkinoinnista vastaavan Mikko Koskisen mukaan mukava kasvu muutui räjähdysmäiseksi. Siksi tuotantoa ollaankin laajentamassa. Lokakuussa lahtelainen Teerenpeli puolestaan lanseerasi Lontoon Whisky Show'ssa 10 vuotiaan Kaski single malt -viskinsä. Myös Teerenpeli on suuntaamassa kansainvälisille markkinoille ja kasvattamassa tislauskapasiteettiaan.
Kuluttajien uudet makutottumukset eivät synny itsestään. Siksi onkin
tärkeä jututtaa niitä alkoholialan toimijoita, jotka vaikuttavat siihen,
minkälaisia tuotteitta meille markkinoidaan ja tarjotaan. He käyttävät valtaa
ja ohjaavat toiminnallaan miljoonien suomalaisten kulutuskäyttäytymistä. Ensimmäisenä piinapenkkiin pääsee Tampereen yliopiston tohtorikoulutettava Jenni Lares, joka tekee historian väitöskirjaansa alkoholikulttuurista uuden ajan alun Suomessa.
Kommentit
Lähetä kommentti