Siirry pääsisältöön

Tervetuloa Viinamäelle!

Suomessa alkoholi on aina ajankohtainen keskustelun aihe, joka jakaa vahvasti mielipiteitä. Alkoholiverotus, ravintoloiden ja myymälöiden aukioloajat, tuotteiden rajaaminen pois tavallisten kauppojen valikoimasta sekä alkoholin matkustajatuonti ovat kysymyksiä, jotka usein saavat päättäjät ja kansalaiset tukkanuottasille. Suomalaisten tuliliemen lipitystä halutaan pitää aisoissa, sillä alkoholi ei ole aivan ongelmatonta tavaraa. Kaikilla korkki ei pysy kiinni ja jatkuva pämppääminen aiheuttaa ongelmia sekä itselle että ympäristölle. Vaikka alkoholin suurkuluttajat eivät muodostakaan kovin suurta osaa väestöstä, he juovat huomattavan osan maassamme myydystä viinasta. Se taas nostaa keskikulutusta, joka THL:n raportin mukaan on eurooppalaisessa vertailussa ylempää keskitasoa. Suurin osa ihmisistä kuitenkin osaa juoda alkoholia fiksusti. Sitä nautitaan sosiaalisissa tilanteissa, joissa kohtuullinen määrä viiniä, olutta tai muita juomia korostaa tilaisuuden juhlavuutta, tukee tarjottavan ruoan makua tai toimii sosiaalisena liukasteena jäykän ja pidättyväisen heimomme keskinäisissä kohtaamisissa.

Alkoholikulttuurimme on keskellä suurta muutosta. Yksi huomattava esimerkki siitä on, miten suomalaisten suhtautuminen olueen on kehittynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana. Valveutunut kuluttaja ei enää mene pubin tiskille ja tilaa vain isoa kolmosta. Ei tarvitse olla snobi tai hipsteri kysyäkseen baarimikolta vaihtuvista hanatuotteista ja muista erikoisuuksista tai palauttaakseen pahan makuisen tuopin. Tämän ovat huomanneet myös ravintoloitsijat, sillä usein valinnanvaraa löytyy vähintään pullo-oluissa, vaikka anniskelupaikkaa ei olisikaan brändätty olutravintolaksi. Sama muutos on rantautunut myös vähittäiskaupan puolelle, jossa olutvalikoima on kasvanut huikeasti.

Käsityöläisoluet, erikoisoluet ja kotimaiset premium-alkoholit ovat osa kasvavaa trendiä. Ihmisten kiinnostus hyvän ruoan ja juoman yhdistämiseen näkyy myös siinä, että yhä useammin lehtien reseptien yhteyteen on painettu myös kokonaisuutta tukeva viini- tai olutvinkki. Samalla suomalaiset ostavat viini- ja olutaiheisia kirjoja aikaisempaa enemmän ja osallistuvat maistelutilaisuuksiin. 
Viime jouluna Valtteri Suorsan Olutopas 2015 löysi tiensä monen kuusen alle 


Kulutuksen muutoksen ohella myös tuotanto ja vienti ovat myllerryksessä. Kyrö Distilleryn voitettua Wine and Spirits -kilpailun Gin & Tonic -sarjan on suomalaisten premium-alkoholien kysyntä maailmalla noussut. Kyrö Distilleryn markkinoinnista vastaavan Mikko Koskisen mukaan mukava kasvu muutui räjähdysmäiseksi. Siksi tuotantoa ollaankin laajentamassa. Lokakuussa lahtelainen Teerenpeli puolestaan lanseerasi Lontoon Whisky Show'ssa 10 vuotiaan Kaski single malt -viskinsä. Myös Teerenpeli on suuntaamassa kansainvälisille markkinoille ja kasvattamassa tislauskapasiteettiaan.

Kuluttajien uudet makutottumukset eivät synny itsestään. Siksi onkin tärkeä jututtaa niitä alkoholialan toimijoita, jotka vaikuttavat siihen, minkälaisia tuotteitta meille markkinoidaan ja tarjotaan. He käyttävät valtaa ja ohjaavat toiminnallaan miljoonien suomalaisten kulutuskäyttäytymistä. Ensimmäisenä piinapenkkiin pääsee Tampereen yliopiston tohtorikoulutettava Jenni Lares, joka tekee historian väitöskirjaansa alkoholikulttuurista uuden ajan alun Suomessa. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pellolta pulloon osa 3: tisleet

Alkoholijuomien valmistusta taustoittava juttusarja on tullut tiensä päähän, viimeisenä etappina vuorossa tisleet . Jälleen kerran otetaan vauhtia historiasta, tutustutaan aineksiin sekä valmistusprosessiin ja puhutaan kypsytyksen merkityksestä. Lääkkeeksi Toisin kuin olut ja viini, ovat tislatut juomat melko tuore ilmiö. Tislaus on ollut tuttu menetelmä jo viimeistään kaksi tuhatta vuotta sitten, mutta silloin sitä ei ole vielä käytetty juomien jalostamiseen, vaan öljyjen ja liuottimien valmistamiseen. Pari sataa vuotta myöhemmin niin Kreikassa, Kiinassa kuin Egyptissäkin ilmestyi kirjoituksia, jotka voivat viitata viinin ja muiden käyneiden juomien tislaamiseen. Silläkin uhalla, että historioitsijakaverini lynkkaavat minut, esitän seuraavan yleistyksen: kun entinen Rooman valtakunta tunki 400-luvun tienoilla päänsä tuhanneksi vuodeksi pensaikkoon, se jätti antiikin tieteellisen ja filosofisen perinnön joko pölyttymään luostareiden kirjastoihin tai täysin oman onnensa noj

Panoreissuja pitkin Suomea – tamperelainen mimmikolmikko valtaa miehisen alan takaisin naisille

Räväkällä Tytötkin panee! -sloganilla liikkeelle lähtenyt tamperelainen naiskolmikko Brewcats tuo pian markkinoille ensimmäisen oluensa. Laura Weckstömin, Anette Aghazarianin ja Linda Silvosen pyörittämä mustalaispanimo kiertää tekemässä yhteistyötä pienpanimoiden kanssa ja hyödyntää muiden olemassa olevaa laitteistoa omissa projekteissaan. Viisasten juomain haastattelussa Brewcatsit kertovat oluenpanemisen arjesta, tulevaisuudennäkymistä ja tavoitteista. Brewcatsin Laura Weckströmillä (vas.), Anette Aghazarianilla ja Linda Silvosella on edessään kiireinen vuosi: yhteistyöprojekteja pitkin Suomea, pyörähdys ulkomailla ja kauppavahvuisen oluen lanseeraus ennen kesää. Rento panimoala Ryhmän innostus käsityöläisolueen lähti aikanaan liikkeelle Laura Weckströmin ja hänen miehensä, mentalisti Jose Ahosen panoharrastuksesta. Jo tässä vaiheessa oppia käytiin ammentamassa ammattilaisilta, muun muassa Pyynikin käsityöläispanimolta. Kun Ahosella ei oikein enää aika riittänyt, päät

Panokuvia

Mikä onkaan mukavampi tapa viettää ystävänpäivää, kuin kerääntyä äijäporukalla miesluolaan panemaan. Juttu sisältää kuvia amatöörien panopuuhista. Kaikki osallistujat ovat täysi-ikäisiä eikä ketään ole pakotettu mihinkään.  Huhmarinkadun Herrasmiespanimolla vietettiin ystävänpäivää oluen merkeissä. Paikalla olivat panimon vakiomiehitykseen kuuluvat Antti Turtiainen, Teemu Hautala ja allekirjoittanut sekä vierailevana tähtenä Pyry Jylhä-Vuorio. Päivän aikana hiottiin APA-reseptiä pian alkavaa grillauskautta varten ja maisteltiin edellisiä olutsatseja.  Teemu Hautala (vas.), Antti Turtiainen ja Lauri Ronkainen arvioivat elokuussa pantua olutta. HAPA:n (Huhmarinkadun American Pale Ale) tuoksussa korostuvat aprikoosit, kukka-aromit ja trooppiset hedelmät. Uuteen erään päätetään kuitenkin laittaa enemmän katkerohumalaa. Kokonaisuus muistuttaa Stadin Panimon APA:a.  Puhtaus ennen kaikkea. Vaikka vehkeet on puhdistettu huolellisesti edelliskerran jäljiltä, kuuluu pöpöt jynssä