Tervetuloa Viinamäelle!

Suomessa alkoholi on aina ajankohtainen keskustelun aihe, joka jakaa vahvasti mielipiteitä. Alkoholiverotus, ravintoloiden ja myymälöiden aukioloajat, tuotteiden rajaaminen pois tavallisten kauppojen valikoimasta sekä alkoholin matkustajatuonti ovat kysymyksiä, jotka usein saavat päättäjät ja kansalaiset tukkanuottasille. Suomalaisten tuliliemen lipitystä halutaan pitää aisoissa, sillä alkoholi ei ole aivan ongelmatonta tavaraa. Kaikilla korkki ei pysy kiinni ja jatkuva pämppääminen aiheuttaa ongelmia sekä itselle että ympäristölle. Vaikka alkoholin suurkuluttajat eivät muodostakaan kovin suurta osaa väestöstä, he juovat huomattavan osan maassamme myydystä viinasta. Se taas nostaa keskikulutusta, joka THL:n raportin mukaan on eurooppalaisessa vertailussa ylempää keskitasoa. Suurin osa ihmisistä kuitenkin osaa juoda alkoholia fiksusti. Sitä nautitaan sosiaalisissa tilanteissa, joissa kohtuullinen määrä viiniä, olutta tai muita juomia korostaa tilaisuuden juhlavuutta, tukee tarjottavan ruoan makua tai toimii sosiaalisena liukasteena jäykän ja pidättyväisen heimomme keskinäisissä kohtaamisissa.

Alkoholikulttuurimme on keskellä suurta muutosta. Yksi huomattava esimerkki siitä on, miten suomalaisten suhtautuminen olueen on kehittynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana. Valveutunut kuluttaja ei enää mene pubin tiskille ja tilaa vain isoa kolmosta. Ei tarvitse olla snobi tai hipsteri kysyäkseen baarimikolta vaihtuvista hanatuotteista ja muista erikoisuuksista tai palauttaakseen pahan makuisen tuopin. Tämän ovat huomanneet myös ravintoloitsijat, sillä usein valinnanvaraa löytyy vähintään pullo-oluissa, vaikka anniskelupaikkaa ei olisikaan brändätty olutravintolaksi. Sama muutos on rantautunut myös vähittäiskaupan puolelle, jossa olutvalikoima on kasvanut huikeasti.

Käsityöläisoluet, erikoisoluet ja kotimaiset premium-alkoholit ovat osa kasvavaa trendiä. Ihmisten kiinnostus hyvän ruoan ja juoman yhdistämiseen näkyy myös siinä, että yhä useammin lehtien reseptien yhteyteen on painettu myös kokonaisuutta tukeva viini- tai olutvinkki. Samalla suomalaiset ostavat viini- ja olutaiheisia kirjoja aikaisempaa enemmän ja osallistuvat maistelutilaisuuksiin. 

Viime jouluna Valtteri Suorsan Olutopas 2015 löysi tiensä monen kuusen alle 

Kulutuksen muutoksen ohella myös tuotanto ja vienti ovat myllerryksessä. Kyrö Distilleryn voitettua Wine and Spirits -kilpailun Gin & Tonic -sarjan on suomalaisten premium-alkoholien kysyntä maailmalla noussut. Kyrö Distilleryn markkinoinnista vastaavan Mikko Koskisen mukaan mukava kasvu muutui räjähdysmäiseksi. Siksi tuotantoa ollaankin laajentamassa. Lokakuussa lahtelainen Teerenpeli puolestaan lanseerasi Lontoon Whisky Show'ssa 10 vuotiaan Kaski single malt -viskinsä. Myös Teerenpeli on suuntaamassa kansainvälisille markkinoille ja kasvattamassa tislauskapasiteettiaan.

Kuluttajien uudet makutottumukset eivät synny itsestään. Siksi onkin tärkeä jututtaa niitä alkoholialan toimijoita, jotka vaikuttavat siihen, minkälaisia tuotteitta meille markkinoidaan ja tarjotaan. He käyttävät valtaa ja ohjaavat toiminnallaan miljoonien suomalaisten kulutuskäyttäytymistä. Ensimmäisenä piinapenkkiin pääsee Tampereen yliopiston tohtorikoulutettava Jenni Lares, joka tekee historian väitöskirjaansa alkoholikulttuurista uuden ajan alun Suomessa.