Siirry pääsisältöön

Rehellistä hifistelyä


Kyrönmaan vanhassa osuusmeijerissä vuonna 2014 tislauksen aloittanut Kyrö Distillery on ampaissut nopeasti maailmankartalle. Kaveriporukan kosteassa saunaillassa syntyi idea ruistislaamon perustamisesta vuonna 2012; nyt Isossakyrössä tehdään maailman parasta giniä ja suunnitellaan laajennuksia. Vuonna 2022 Kyrö Distillery haluaa olla maailman tunnetuin ruistislaamo. Viisasten juomat haastatteli markkinointipäällikkö Mikko Koskista, joka kertoo tarinaa pohjalaisesta yritteliäisyydestä, cocktailkulttuurin herättämisestä ja rehellisestä hifistelystä.

Tarinankerrontaa

Kun kuuntelee Kyrö Distilleryn markkinointipäällikkö Mikko Koskisen kertomusta seudun historiasta, huomaa että firmassa osataan kertoa tarinoita. Tislaamo on uusin lenkki historiallisessa jatkumossa, jonka vaiheisiin liittyy onnistumisten lisäksi mystiikkaa, sotaa ja vastoinkäymisiä. Lähellä sijaitseva Leväluhdan lähde oli rautakautinen uhri-/hautapaikka, jonka noin sadan vainajan arvoitus on edelleen ratkaisematta. Talvella 1714 parin kilometrin päässä nykyisestä tislaamosta käyty Napuen taistelu päättyi pohjalaisten tappioon ja Oltermanni-juustosta tuttu Kyrönmaan Osuusmeijerikin joutui lopettamaan toimintansa viime vuosikymmenen lopussa.

Vaikka tarinassa olisi oivat edellytykset synkkään bluesiin, kuuluu siihen myös sitkeyttä, määrätietoisuutta, kovaa työmoraalia ja kökkähenkeä. Viimeaikoina se on saanut selkeästi duurivoittoisen sävyn:
”Kun nimettiin tämä meidän gini Napueksi, niin haluttiin saada tähän ehkä lievästi sanottuna katastrofaalisesti menneen Napuen taistelun muistolle sellainen positiivinen jälkikaiku. Vaikka joskus asiat menevät huonosti, niin joskus ne saattavat mennä myös hyvin.”

Tislaamon markkinointipäällikkö ja perustajaosakas Mikko Koskinen tarinoi Isonkyrön historiasta ja tuotteista.

Hyvässä nousussa

Entisessä meijerissä tislataan nyt maailman parasta giniä. Kysyntää riittää:
”Kaikki käytännössä menee heti, kun sitä saadaan tehtyä,” kertoo Koskinen. Vuonna 2016 tuleva laajennus oli sovittu jo ennen International Wine and Spirits Competitionin Gin&Tonic -sarjan voittoaKasvaneen kysynnän vuoksi Kyrössä suunnitellaan nyt vielä suurempaa laajennusta. 

Kilpailun voitosta on ollut apua sekä kotimarkkinoilla että ulkomailla. Marraskuussa 2015 Suomessa myytiin 20 prosenttia enemmän giniä, kuin vuotta aiemmin. Koko juomakategoria on siis nostanut profiiliaan. Myös kysyntä maailmalla on kasvanut ja tislaamon tuotteita viedään nykyään 15 maahan. 

Uusien markkina-alueiden valloitus lähtee parhaiden baarien ja baarimikkojen tunnistamisesta. Tämän jälkeen kiivetään ketjua ylöspäin ja etsitään maahantuojat ja jakelijat. Koskisen mukaan on tavallaan hassua, että alun perin viskitislaamona aloittaneella Kyrö Distilleryllä baarimikot ja cocktailit ovat alusta asti olleet tärkeä osa yrityskulttuuria.
”Meidän ajatuksena oli, että tuotteista pystyisi sekoittamaan cocktaileja”

Kuten GT-kilpailun voitto osoittaa, panostaminen sekoitettavuuteen on kannattanut. Samalla cocktaileista on tullut katu-uskottavia myös sellaisissa baareissa, joissa ne on aiemmin mielletty naisten juomiksi.
”Kuulin useammastakin paikasta, että ensimmäinen cocktail, mitä siellä on ikinä tarjoiltu, on juuri tämä Napue Tonic. Se kyllä lämmittää.”

Pullotettu kesäniitty

Kyrö Distilleryn tuotteisiin kuuluu rehellinen hifistely:
”Ei tehdä mitään sellaista, mikä on turhaa loppukokemuksen kannalta. Kaikelle mitä tehdään pitää olla syy, miksi se ylipäänsä tehdään ja miksi se tehdään juuri Isossakyrössä,” selittää Koskinen. Kyrö Distilleryn filosofiaan ei kuulu muiden matkiminen. Sen sijaan luodaan uudenlaisia tuotteita ja hyödynnetään niitä asioita, jotka ovat Suomessa erityisen hyvällä tolalla. Siksi tärkeässä asemassa ovat puhtaat, suomalaiset marjat ja yrtit sekä kotimainen ruis.

Kun Kyrö Distillery alkoi suunnitella ensimmäistä giniään, tehtiin pohjatyö akateemiseen tapaan kirjallisuutta ja Googlea käyttäen. Oivallus syntyi päätislaaja Kalle Valkosen keittiön pöydän ääressä, kun tekijät tuoksuttelivat läpi kolmenkymmenen erikseen tislatun yrtin sarjaa.
”Mesiangervon kohdalla molemmat pysähtyi ja oli silleen vau, tässä on jotain tosi kesäniittyistä.” Tuoksu heitti Koskisen mielen heti lapsuuteen ja isovanhempien kesämökille Vehmersalmelle.

Inspiraatiota ginireseptiin alettiin hakea kesäniitystä, jylhästä kuusimetsästä ja saunasta. Savuista giniä ei kuitenkaan haluttu tehdä, vaan mukaan otettiin pohjoisia makuja, kuten tuoreita koivunlehtiä, karpaloa ja tyrniä. Aineksia Napue ginissä on ruistisleen lisäksi yhteensä 16. Niistä puolet on suomalaisia ja neljännes itse kerättyjä.

Pohjoinen estetiikka ja maku ovat olleet johtoajatuksena myös voittoisassa NapueTonicissa. Se rakennetaan Matti Klenellin suunnittelemaan Lempi-tumbleriin ja koristellaan karpaloilla sekä rosmariinin oksalla. Lantringin valintaan osallistui yhdeksän baarimestarin muodostama Kyrö Academy, lopulliseen reseptiin otettiin Fever Treen Indian Tonic.


Isossakyrössä keskitytään niihin asioihin, jotka osataan parhaiten. Rukiista tislaamalla syntyy viskiä ja maailman parasta giniä.

In rye we trust

Suomalainen ruis ja sen käsittely ovat olennainen osa Kyrö Distilleryn brändiä. Firman mottokin on ”In rye we trust”, vapaasti käännettynä ”turvaamme rukiiseen”.
”Me ollaan parhaita rukiin tislaajia, johtuen siitä, että kaikki meidän tuotteet tislataan rukiista.” Koskinen kehaisee.

”Tavoitteena on, että vuonna 2022 me oltaisiin maailman tunnetuin ruistislaamo. Sitä varten meidän on pakko laajentaa. Tiedetään jo nyt, että viskinteon opettelussa menee todennäköisesti tämän sukupolven loppuaika – mutta niin sen kuuluukin mennä.”


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pellolta pulloon osa 3: tisleet

Alkoholijuomien valmistusta taustoittava juttusarja on tullut tiensä päähän, viimeisenä etappina vuorossa tisleet . Jälleen kerran otetaan vauhtia historiasta, tutustutaan aineksiin sekä valmistusprosessiin ja puhutaan kypsytyksen merkityksestä. Lääkkeeksi Toisin kuin olut ja viini, ovat tislatut juomat melko tuore ilmiö. Tislaus on ollut tuttu menetelmä jo viimeistään kaksi tuhatta vuotta sitten, mutta silloin sitä ei ole vielä käytetty juomien jalostamiseen, vaan öljyjen ja liuottimien valmistamiseen. Pari sataa vuotta myöhemmin niin Kreikassa, Kiinassa kuin Egyptissäkin ilmestyi kirjoituksia, jotka voivat viitata viinin ja muiden käyneiden juomien tislaamiseen. Silläkin uhalla, että historioitsijakaverini lynkkaavat minut, esitän seuraavan yleistyksen: kun entinen Rooman valtakunta tunki 400-luvun tienoilla päänsä tuhanneksi vuodeksi pensaikkoon, se jätti antiikin tieteellisen ja filosofisen perinnön joko pölyttymään luostareiden kirjastoihin tai täysin oman onnensa noj

Panokuvia

Mikä onkaan mukavampi tapa viettää ystävänpäivää, kuin kerääntyä äijäporukalla miesluolaan panemaan. Juttu sisältää kuvia amatöörien panopuuhista. Kaikki osallistujat ovat täysi-ikäisiä eikä ketään ole pakotettu mihinkään.  Huhmarinkadun Herrasmiespanimolla vietettiin ystävänpäivää oluen merkeissä. Paikalla olivat panimon vakiomiehitykseen kuuluvat Antti Turtiainen, Teemu Hautala ja allekirjoittanut sekä vierailevana tähtenä Pyry Jylhä-Vuorio. Päivän aikana hiottiin APA-reseptiä pian alkavaa grillauskautta varten ja maisteltiin edellisiä olutsatseja.  Teemu Hautala (vas.), Antti Turtiainen ja Lauri Ronkainen arvioivat elokuussa pantua olutta. HAPA:n (Huhmarinkadun American Pale Ale) tuoksussa korostuvat aprikoosit, kukka-aromit ja trooppiset hedelmät. Uuteen erään päätetään kuitenkin laittaa enemmän katkerohumalaa. Kokonaisuus muistuttaa Stadin Panimon APA:a.  Puhtaus ennen kaikkea. Vaikka vehkeet on puhdistettu huolellisesti edelliskerran jäljiltä, kuuluu pöpöt jynssä

Panoreissuja pitkin Suomea – tamperelainen mimmikolmikko valtaa miehisen alan takaisin naisille

Räväkällä Tytötkin panee! -sloganilla liikkeelle lähtenyt tamperelainen naiskolmikko Brewcats tuo pian markkinoille ensimmäisen oluensa. Laura Weckstömin, Anette Aghazarianin ja Linda Silvosen pyörittämä mustalaispanimo kiertää tekemässä yhteistyötä pienpanimoiden kanssa ja hyödyntää muiden olemassa olevaa laitteistoa omissa projekteissaan. Viisasten juomain haastattelussa Brewcatsit kertovat oluenpanemisen arjesta, tulevaisuudennäkymistä ja tavoitteista. Brewcatsin Laura Weckströmillä (vas.), Anette Aghazarianilla ja Linda Silvosella on edessään kiireinen vuosi: yhteistyöprojekteja pitkin Suomea, pyörähdys ulkomailla ja kauppavahvuisen oluen lanseeraus ennen kesää. Rento panimoala Ryhmän innostus käsityöläisolueen lähti aikanaan liikkeelle Laura Weckströmin ja hänen miehensä, mentalisti Jose Ahosen panoharrastuksesta. Jo tässä vaiheessa oppia käytiin ammentamassa ammattilaisilta, muun muassa Pyynikin käsityöläispanimolta. Kun Ahosella ei oikein enää aika riittänyt, päät