Siirry pääsisältöön

Panokuvia

Mikä onkaan mukavampi tapa viettää ystävänpäivää, kuin kerääntyä äijäporukalla miesluolaan panemaan. Juttu sisältää kuvia amatöörien panopuuhista. Kaikki osallistujat ovat täysi-ikäisiä eikä ketään ole pakotettu mihinkään. 

Huhmarinkadun Herrasmiespanimolla vietettiin ystävänpäivää oluen merkeissä. Paikalla olivat panimon vakiomiehitykseen kuuluvat Antti Turtiainen, Teemu Hautala ja allekirjoittanut sekä vierailevana tähtenä Pyry Jylhä-Vuorio. Päivän aikana hiottiin APA-reseptiä pian alkavaa grillauskautta varten ja maisteltiin edellisiä olutsatseja. 

Teemu Hautala (vas.), Antti Turtiainen ja Lauri Ronkainen arvioivat elokuussa pantua olutta. HAPA:n (Huhmarinkadun American Pale Ale) tuoksussa korostuvat aprikoosit, kukka-aromit ja trooppiset hedelmät. Uuteen erään päätetään kuitenkin laittaa enemmän katkerohumalaa. Kokonaisuus muistuttaa Stadin Panimon APA:a. 

Puhtaus ennen kaikkea. Vaikka vehkeet on puhdistettu huolellisesti edelliskerran jäljiltä, kuuluu pöpöt jynssätä pois ennen panemisen aloittamista. 

Antti hinkkaa käymissaavia.

Suosi suomalaista! Herrasmiespanimolla käytetään Viking Maltin maltaita. Pale Alen lisäksi HAPA tarvitsee pienen säkin Cara Plussaa. 

Päivää vauhdittaa vuoden alussa pantu HIPA, Huhmarinkadun India Pale Ale. 

Mäskäys alkaa. 

"Miehekästä mysliä!" nauraa Antti.

Humalat punnitaan valmiiksi harsopussiin. Keiton alkuvaiheessa kyytiin lyödään Magnumin kukintoja, loppuvaiheessa ja kuivahumaloinnissa taas tarvitaan pellettimuotoista Cascadea ja Amarilloa.

Pyry nuuhkii magnumia.

Hyvää viimeiseen pisaraan asti. Maltaista otetaan kaikki ilo irti valuttamalla niiden läpi kuumaa vettä mäskäyksen jälkeen. 

Teemu jäähdyttää vierrettä lauhdutuskierukan avulla, Antti kyttää lämpötilaa.

Sinne meni! Tämä beibi saa käydä vajaan viikon ennen perjantaina odottavaa pullotusta. Jäämme odottelemaan lopputuloksia.


Kommentit

  1. Onko tosi että vajaassa viikossa on pullotusvalmis? Itse pidän poikkeuksetta vähintään kolme viikkoa primäärissä (ei sekundääriä). Nyt on ollut ipa reilun viikon. Tänään poikkeuksellisesti sekundääriastiaan ja kuivahumalointia. Odotukset on korkealla tästä erästä. Mutta ainahan ne on! 😁

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakin Fermentisin kuivahiivat alkavat voimakkaasti ja käyvät vauhdilla loppuun. Samaa viestiä tulee muilta harrastajilta. Ainakin oluthiivat tuntuvat käyvän huomattavasti ohjeita nopeammin. Lämpötilat ovat oikeat, joten mitään isompia ongelmia siitä ei seuraa. Jos epäilee käymisen ongelmaa, senhän voi tarkistaa sillä ominaispainomittarilla. Mehän ei sellaista enää tarvita, kun säädöt tulee "mallasranteella". Noh, saatetaan me sitä mittaria joskus käyttää. Oikeastaan nopea käyminen sopii meidän prosessiin, kun kuivahumalat voi heittää suoraan käymisastiaan. Sekään ei haittaa, että vierteen mahdolliset epäpuhtaudet eivät pääsee pahemmin mellastamaan ja jälkikäynti onnistuu helposti. Korjataan muuteen blogin kuvausta sen verran, että kyseisessä reseptissä käytettyjä Amarilloa ja Cascadea myös keitetään loppuvaiheessa Magnumin kaveriksi.

      Poista
    2. Kiitos kommentista, Kristian. Kuten Antti totesikin, ovat meidän oluet käyneet melko vauhdikkaasti. Lopputulos on ollut aina varsin juotavaa, erityisen tyytyväisiä olimme jouluportteriin. Aina on toki kehittämisen varaa, siksi on kiva palata hiomaan vanhoja reseptejä. Millä ohjeella itse teet IPAa? Meidän viimeisimmästä IPAstamme tuli ehkä aavistuksen liian hentoinen.

      Antti: korjasin humalointimokan. Pitääkin mennä laittamaan hiivat kyytiin viikonlopun kotikaljaan.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pellolta pulloon osa 3: tisleet

Alkoholijuomien valmistusta taustoittava juttusarja on tullut tiensä päähän, viimeisenä etappina vuorossa tisleet . Jälleen kerran otetaan vauhtia historiasta, tutustutaan aineksiin sekä valmistusprosessiin ja puhutaan kypsytyksen merkityksestä. Lääkkeeksi Toisin kuin olut ja viini, ovat tislatut juomat melko tuore ilmiö. Tislaus on ollut tuttu menetelmä jo viimeistään kaksi tuhatta vuotta sitten, mutta silloin sitä ei ole vielä käytetty juomien jalostamiseen, vaan öljyjen ja liuottimien valmistamiseen. Pari sataa vuotta myöhemmin niin Kreikassa, Kiinassa kuin Egyptissäkin ilmestyi kirjoituksia, jotka voivat viitata viinin ja muiden käyneiden juomien tislaamiseen. Silläkin uhalla, että historioitsijakaverini lynkkaavat minut, esitän seuraavan yleistyksen: kun entinen Rooman valtakunta tunki 400-luvun tienoilla päänsä tuhanneksi vuodeksi pensaikkoon, se jätti antiikin tieteellisen ja filosofisen perinnön joko pölyttymään luostareiden kirjastoihin tai täysin oman onnensa noj...

Historiantutkija Jenni Lares: "Kaikissa juhlissa piti olla humalassa."

Mitä esi-isämme ja -äitimme joivat? Miten ja miksi alkoholikulttuurimme on muuttunut? Mitä menneiden sukupolvien juomaperinteitä kannamme tietämättämme mukana? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin vastaa Viisasten juomain ensimmäinen haastateltava, historiantutkija Jenni Lares. Hän  tekee Tampereen yliopistolla historian väitöskirjaansa alkoholikulttuurista 1500–1600-lukujen Suomessa. Lareksen akateeminen innostus aiheeseen alkoi jo vaihto-opiskeluaikana Uppsalassa:  "Luin tuolloin B. Ann Tlustyn kirjan Bacchus and Civic Order- The Culture of Drink in Early Modern Germany . Siinä oli tutkittu uuden ajan alun saksalaista juomakulttuuria ja sitä, miten se on näkynyt erityisesti Augsburgin kaupungissa ja mitä muutoksia siellä on tapahtunut. Kirjassa käytetään paljon oikeuslähteitä: niistä käy ilmi, että alkoholi tai humalatila on joskus vahvistanut tuomiota tai toisaalta tarjonnut selityksen rikokselle. Nykyään usein ajatellaan, että humalassa tehdystä rikoksesta sa...