Viisasten juomat

Hartwallin uusi olutsarja herättää keskustelua käsityöläisoluen mielikuvista ja niiden käytöstä.  Liikevaihdoltaan Suomen toiseksi suurin panimo, tanskalaisen Royal Unibrew:n omistama Hartwall on lanseerannut uuden tuoteperheen. Se markkinoi kolmen oluen muodostamaa Polar Monkeys -sarjaa Hartwallin vastauksena craft-oluiden kysyntään. Sarjaan kuuluvat amber lager, golden ale ja strong ale -oluet. Tuotekuvauksissa on otettu huomioon oluen ja ruoan yhdistäminen ja kerrottu juomien ominaisuuksista. Erottuvuutta muihin oluisiin nähden on haettu 0,33 litran lyhytkaulaisista stubby-pulloista.  Mitä on käsityöläisyys? Kaikkia ”Napapiirin apinoiden” mainostus ei miellytä, sillä Hartwallin viestiä pidetään harhaanjohtavana. Tallinnassa paneva, suomalaisten omistama pienpanimo Sori Brewing on kritisoinut kansainvälisen panimokonsernin tuotteiden käärimistä käsityöläisyyden viittaan. Toimitusjohtaja  Pyry Hurula Sori Brewingista linjaa: ”Ei käsityöolut tai crafti ...

Kävimme polttariporukalla tutustumassa Jyväskyläläiseen pienpanimoon. Opettavaisella kierroksella Hiisi-panimon perustajaosakas Mika Silajärvi kertoi meille oluen valmistuksesta, maistelusta ja alan lainsäädännöstä. Erikoistilaisuus, erikoisoluet Kymmenpäinen polttarilauma kurvaa entisen Vaasan leipomon pihaan. Sisällä Hiisi-panimon osakas Mika Silajärvi kaataa maistelutuoppeihin reilusti vaahtoavaa, aromikasta juomaa. Tervetulopuhetta kuunnellaan kärsivällisesti, vaikka suu haluaakin maistaa lasissa odottavaa ohranestettä. Hyvää kuitenkin kannattaa odottaa: maistaessa olut osoittautuu Tammiston Kulkijaksi, herkullisen karamellimaiseksi, brittiläistyyliseksi aleksi. Meille on varattu erityistilaisuuteen asiakkaille räätälöityjen erikoisoluiden jäännöseriä, joita muualla ei pääse maistamaan.   Vaikka työskentelin aikoinani ravintoloissa pitkin Tamperetta monen vuoden ajan, pääsin myymään vain nappikaljaa. Hiisi-panimolla kaikki saavat testata oluen laskemista oikeasta h...

Räväkällä Tytötkin panee! -sloganilla liikkeelle lähtenyt tamperelainen naiskolmikko Brewcats tuo pian markkinoille ensimmäisen oluensa. Laura Weckstömin, Anette Aghazarianin ja Linda Silvosen pyörittämä mustalaispanimo kiertää tekemässä yhteistyötä pienpanimoiden kanssa ja hyödyntää muiden olemassa olevaa laitteistoa omissa projekteissaan. Viisasten juomain haastattelussa Brewcatsit kertovat oluenpanemisen arjesta, tulevaisuudennäkymistä ja tavoitteista. Brewcatsin Laura Weckströmillä (vas.), Anette Aghazarianilla ja Linda Silvosella on edessään kiireinen vuosi: yhteistyöprojekteja pitkin Suomea, pyörähdys ulkomailla ja kauppavahvuisen oluen lanseeraus ennen kesää. Rento panimoala Ryhmän innostus käsityöläisolueen lähti aikanaan liikkeelle Laura Weckströmin ja hänen miehensä, mentalisti Jose Ahosen panoharrastuksesta. Jo tässä vaiheessa oppia käytiin ammentamassa ammattilaisilta, muun muassa Pyynikin käsityöläispanimolta. Kun Ahosella ei oikein enää aika riittänyt, päät...

Alkoholijuomien valmistusta taustoittava juttusarja on tullut tiensä päähän, viimeisenä etappina vuorossa tisleet . Jälleen kerran otetaan vauhtia historiasta, tutustutaan aineksiin sekä valmistusprosessiin ja puhutaan kypsytyksen merkityksestä. Lääkkeeksi Toisin kuin olut ja viini, ovat tislatut juomat melko tuore ilmiö. Tislaus on ollut tuttu menetelmä jo viimeistään kaksi tuhatta vuotta sitten, mutta silloin sitä ei ole vielä käytetty juomien jalostamiseen, vaan öljyjen ja liuottimien valmistamiseen. Pari sataa vuotta myöhemmin niin Kreikassa, Kiinassa kuin Egyptissäkin ilmestyi kirjoituksia, jotka voivat viitata viinin ja muiden käyneiden juomien tislaamiseen. Silläkin uhalla, että historioitsijakaverini lynkkaavat minut, esitän seuraavan yleistyksen: kun entinen Rooman valtakunta tunki 400-luvun tienoilla päänsä tuhanneksi vuodeksi pensaikkoon, se jätti antiikin tieteellisen ja filosofisen perinnön joko pölyttymään luostareiden kirjastoihin tai täysin oman onnensa noj...

Alkoholijuomien valmistuksen salaisuuksien paljastaminen jatkuu, tällä kertaa vuorossa on viini. Viisasten juomat kurkkaa viinin sukujuuriin, historiaan, levinneisyyteen, viljelyyn ja valmistamiseen. Suku, laji, lajike Kuten Teiskon viinin yrittäjän Titta Sydänheimo-Auerin haastattelussa kävi ilmi, voidaan viiniä valmistaa melkein mistä tahansa hedelmistä ja marjoista, jopa tomaateista. Silti 99,9 prosenttia maailman viineistä tehdään rypäleistä, tarkemmin sanottuna lajista vitis vinifera ­eli aitoviiniköynnös. Se on kotoisin Mustanmeren ja Kaspianmeren väliseltä alueelta. Vinifera ei ole vitis- suvun ainoa rypälelaji, mutta esimerkiksi Pohjois-Amerikassa kasvava vitis labrusca on asiantuntijoiden mukaan niin ” kettumaisen ” makuinen, että se soveltuu rypäleenä laajamittaista viininvalmistusta paremmin hilloihin ja mehuihin. Kasvina se ei suinkaan ole viininviljelyn kannalta turha: viinikirvan rellestäessä 1800-luvun puolivälin Euroopassa ja tuhotessa viniferan puolustu...

Alkoholijuomista kirjoittaessa käytän usein liian paljon erikoissanastoa. Samalla tulee helposti oletettua, että lukijat tuntevat erilaisten juomien valmistuksen vaiheet ja tuotteiden erot. Näin ei aina ole, mutta Viisasten juomat pelastaa tilanteen. Siksi vuoden 2016 aloittaa Pellolta pulloon -juttusarja, joka kertoo yleisimpien tuoteryhmien historiasta ja valmistuksesta. Täydellisenä esitystä ei voi suinkaan pitää, enemmänkin johdantona ja kiinnostuksen herättäjänä perusteellisempaa tutkiskelua varten.  Pellolta pulloon -sarjan avaa maailman yleisin alkoholijuoma, olut. Vuosittain ohrajuomaa kitataan planeetallamme noin 200 miljardia litraa. Olut on vaikuttanut sivilisaatioiden syntyyn ja sen tarina kietoutuu osaksi koko ihmiskunnan historiaa. Oluen valmistus on taitolaji, joka on kehittynyt perimätiedon ja innovaatioiden avulla. Raaka-aineet, valmistustavat ja vakiintuneet oluttyylit vaikuttavat siihen, mitä meidän tuoppeihimme päätyy. Siksi onkin hyvä hallita muutama perus...

Kyrönmaan vanhassa osuusmeijerissä vuonna 2014 tislauksen aloittanut Kyrö Distillery on ampaissut nopeasti maailmankartalle. Kaveriporukan kosteassa saunaillassa syntyi idea ruistislaamon perustamisesta vuonna 2012; nyt Isossakyrössä tehdään maailman parasta giniä ja suunnitellaan laajennuksia. Vuonna 2022 Kyrö Distillery haluaa olla maailman tunnetuin ruistislaamo. Viisasten juomat haastatteli markkinointipäällikkö Mikko Koskista, joka kertoo tarinaa pohjalaisesta yritteliäisyydestä, cocktailkulttuurin herättämisestä ja rehellisestä hifistelystä. Tarinankerrontaa Kun kuuntelee Kyrö Distilleryn markkinointipäällikkö Mikko Koskisen kertomusta seudun historiasta, huomaa että firmassa osataan kertoa tarinoita. Tislaamo on uusin lenkki historiallisessa jatkumossa, jonka vaiheisiin liittyy onnistumisten lisäksi mystiikkaa, sotaa ja vastoinkäymisiä. Lähellä sijaitseva Leväluhdan lähde oli rautakautinen uhri-/hautapaikka, jonka noin sadan vainajan arvoitus on edelleen ratkaisemat...